Urhoooo!!!

Kaikkea sitä ihminen keksiikin, kuten esimerkiksi organisoida kielileirin aikuisille. No, kuten Schawinskin Roger tuppaa sanomaan ”Es war mini Idee” (se on sveitsinsaksaa ja tarkoittaa ”Se oli minun ideani”). Tuli nyt tämäkin sanottua.

Tervetuloa Urhot 1.jpg

Ensin oli vain ajatus ja sitten idea lähti pikku hiljaa hahmottumaan. Nyt kun on jo päästy toteutuksen puolelle ja töitä on tehty, voin nostaa jalat hetkeksi kattoa kohti ja katsella vaikka kattoon. Ja antaa ajatuksen juosta.

porot.jpg
Hmmm, eivät mahtuneet leirille.

Meillä on viikko Urholeiriä takana ja harvoin minulla on ollut näin hauskaa opiskelun tiimoilta. Ennen leirin alkua ajattelin olevani iltaisin rättiväsynyt selkokielellä puhumisesta, mutta näin ei ole ollut. Syynä on se, että jokainen tämän Urholeirin opiskelija oli opiskellut suomea jo useamman vuoden. Pointti olikin, että sanat tulisivat suusta oikeassa järjestyksessä, tai että tulisivat ylipäätään. Leirilä opetus oli kuitenkin suurta huvia, opiskelijat olivat motivoituneita ja todellisia huumorimiehiä. Kenelläkään ei ollut estoja puhua, puhe pulppusi jokaiselta kuin tunturipurosta. Näin Lapissa kun ollaan, niin tuo vertaus sopii minusta mainiosti! Pystyimme keskustelemaan kaikesta maan ja taivaan välillä.

Tehtäviä.jpg
Pojat saivat leirin alussa suomalaiset nimet: Antti, Markku ja Pete. Leirin alkaessa joimme taikajuomaa kuksasta, joka on puusta valmistettu juoma-astia. Taikajuoman vaikutus on alkaa välittömästi kun sitä juodaan. Juoman ansiosta ihminen pystyy vaihtamaan kielen toiseen ja puhumaan vierasta kieltä estoitta. Ja se todella toimii ! Usko tai älä. Heh.

kuksat.jpg
Taikajuoma

 
Yhtenä leiripäivänä kävimme saamelaismuseo Siidassa, jossa saimme selkokielisen opastuksen ja hengen ravinnoksi nautimme lounaan Inarin Kultahovissa. Toisena päivänä teimme vaelluksen Otsamolle, jossa ihailimme tunturimaisemaa niin pitkälle kuin silmä kantaa. Päivä vain oli niin lämmin, että vesivarastot ja lihasvoimat olivat koetuksella. Kurssilaiset olivat, miehiä kun olivat, olevinaan kovinkin reippaita. Tai sitten vain minulla pyöri päässä rasituksesta ja kuumuudesta.
Teimme vielä päivän kanoottiretken ja muuten kalastelimme ja vietimme aikaa kotosalla. Opetus oli pääpainoisesti aamuisin, mutta kielen harjoittelu oli ripoteltu yhteisen tekemisen ohella pitkin päivää auringon laskuun. Ja aurinkohan ei Lapissa tänä aikana laskenut. Että näin.

opetus-ulkona.jpg
Opetusta illalla

Ensimmäinen leiri meni ja nyt alkoi seuraava. Mikäs tässä on leiritellessä kun aurinko paistaa, järvi on lämmin, kalaa tulee ja ihmiset ovat mukavia? Olisinpa itsekin aikanani päässyt tällaiselle leirille kieltä oppimaan, huvi ja hyöty samalla kertaa.
No, onneksi sain niinkin vaikean kielen kuin suomen jo äidinmaidossa ja voin nyt pysyä kyökin puolella.

Terveisiä keittiöstä,
Mummo, väsyneenä, mutta onnellisena

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s