Köyhän ei kannata ostaa halpaa.

«Köyhän ei kannata ostaa halpaa».

Tämä on yksi niistä vanhoista suomalaisista sananlaskuista, joita rakastan. Ja se pitää niin paikkaansa, että! Olen yrittänyt selittää sanonnan tarkoitusta vieraskielisille, mutta suoraan käännettynä, lause kuullostaa hieman erikoiselta. Olen jo useasti joutunut selittämään ummet ja lammet, jotta merkitys selviää. Enhän suinkaan tarkoita, että keskustelukumppanini olisi köyhä….Oi voi.
Vanhojen ja vieläkin käyttökelpoisten sanojen ja lausahdusten listaan voisi liittää vanhat tavarat ja eritoten vanhat kodinkoneet ja käyttöesineet.

Luin Helsingin Sanomista Paavo Raution kirjoittaman kolumnin kestävistä kodinkoneista. Tai lähinnä niiden olemattomuudesta. «Rautakaupan myyjä pysäytti, kun ostaja yritti ottaa hyllyltä moottorisahaa: ”Älä sitä ota, se hajoaa heti.”» Tähänkö on tultu?

Pääasia halpaa!

Itse kerran oltuani paikallisessa sekatavarakaupassa kuulin keskustelun:

Asiakas: «Ostin eilen nämä aurinkolasit, mutta ne hajosivat saman tien»
Myyjä: «Katsoitko hintaa?»
Asiakas: «Kaksi Euroa»
Myyjä: «No, mitä olit odottanut noin halvoilta aurinkolaseilta»
Niinpä. Minulla heräsi vain kysymys, kumpi nyt on vastuussa ? Asiakas, joka halusi « säästää » (vaikka voiko joku todella kuvitella, että tuollaisesta tuotteesta saa muuta kuin jätesäkin täytettä ?) vai myyjä, joka ylipäätään ottaa myytäväksi suoraan sanottuna pelkkää kakkaa ? No, sitä saa, mitä tilaa. Vai miten se olikaan?

Omakuva2
Uudet aurinkolasit

Itse ostin uudet aurinkolasit Esa ja Liisa Puhakalta . Kun sitä saa hyvää palvelua ja neuvontaa, niin minäkin uskallan ostaa jotain hieman erikoisempaa. Kannattaa mainita, että on mummon kavereita. Nimittäin.

No niin, tämä halvan tavaran perässä juokseminen on kummallista. Jo pelkästään se, että joku asia on halpa, alennuksessa tai poistomyynnissä tekee siitä tavoittelemisen arvoisen. Täytyy ostaa, vaikka ei tarvitsisikaan. Kolmet sukkaparit kahden hinnalla! Varisinkin kolmas pari on kelmeän värinen, sitä väriä kun ei koskaan käyttäisi. Mutta kun nyt kerran halvalla saa. Sana «alennusmyynti» saa monella aivoissa käyntiin kemiallisen reaktion, joka suorastaan pakottaa ihmispoloisen suuntaamaan ostosparatiisiin. Vaikka kyseinen ostosparatiisi sijaitsisi vaivalloisen automatkan takana, ei haittaa. Sitä ei lasketa. Hmm?
No, eihän tuo nyt sinällään mitenkään vaarallista ole. On niitä pöllömpiäkin huveja.

Missä laatu?

Se mikä minua eniten kummastuttaa, on laatu, eli laadun puute. Oli se sitten saha, aurinkolasit tai joku kodinkone. Eikö nyt olisi kiva, kun jotain ostaa, niin se myös kestäisi enemmän kuin päivän/viikon/yhden sesongin ? Kerran ostin itse kärpäslätkän. Sen ainoan, jonka siihen hätään löysin. Kotona kärpäsen tultua hollille, heilautin kärpäslätkää kohti kohdetta ja samalla lätkä lensi kaaressa huoneen toiseen päähän. Kärpänen lensi omille teilleen ja minä jäin irvistelemään pelkkä muovikeppi kädessä. Tästä toimituksesta oppineena suunnistin seuraavan tilaisuuden tultua käsityökauppaan, josta ostin nahasta ja puusta käsintehdyn kärpäslätkän. Maksoin siitä moninkertaisen hinnan, mutta lätkä on hoitanut monet kärpäset, paarmat ja korkealla lymyävät hyttysetkin pois päiväjärjestyksestä.

Kärpäslätkä2
Kärpäslätkä ja vainaa

Kirpputorilöytöjä

Meillä kotona on menty siihen, että mieheni koluaa kaikki paikkakunnan kirpputorit ja kantaa kotiin lahjoja tämän tästäkin. Kaapeissa on tähän mennessä muun muassa, tässä siis on vain pienen pieni kurkkaus kaappiin, lihamyllyjä (3 kpl), erilaisia kahvipannuja (8 kpl), samovaareja (6 kpl), pöydälle asetettavia sitrushedelmien puristimia (2 kpl) ja käsivatkaimia (3 kpl). Jokainen vehje käy tietenkin ilman sähköä. Sitten erilaisia valurautapannuja (arviolta 20 kpl), lettupannuja (3 kpl) kuparipannuja (10kpl), metallisia kauhoja (15kpl), valkosipulin puristimia (4 kpl) jne.. Tähän vielä levysoittimet (4 kpl, tarvittaessa varaosia varten), kirveet, vasarat ja monet muut työkalut. Kaikki vintagea, järkevästi suunniteltuja ja ne kestävät aivan varmasti seuraavillekin sukupolville.

Samovaari
Vanha samovaari. Yksi niistä.

Laadusta ei meillä siis tingitä.

 

Minulle riittäisi kyllä yksikin samovaari. Vasta silloin olisin todella säästänyt.
Tai ainakin täytyisi ensin aloittaa teen juominen, jotta ylipäätään tarvitsisin samovaaria..

Ja, nyt kuppi kahvia !
Terveisin
Mummo

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s